Nykyaikaisen tulisijan hyötysuhde voi nousta 75–85 prosenttiin, kun vanhemmilla malleilla se jää usein 50–60 prosenttiin, ilmenee Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY:n tuoreesta Puulämmityskäyttötutkimuksesta. Suomessa on edelleen noin 1,5 miljoonaa ennen vuotta 2018 asennettua tulisijaa. Niiden päivittäminen säästäisi vuosittain 5,3 miljoonaa kuutiometriä puuta ja 6,36 terawattituntia energiaa.
Kun koteja remontoidaan, tulisijan päivitys jää usein tekemättä.
”Tulisijoihin liittyy paljon tunteita: isoisän muuraamaan takkaan ei haluta koskea, vaikka se ei toimisi kunnolla. Usein myös ajatellaan, että tulisijan uusiminen on valtava projekti, joten remontin yhteydessä se päätetään korkeintaan maalata”, vahvistaa TSY:n hallituksen jäsen ja Härmä Air Oy:n omistaja Jari Hautala.
Tulisijan uusiminen voisi kuitenkin olla yllättävän kannattavaa.
”Nykyaikainen tulisija ottaa samasta puumäärästä enemmän lämpöä talteen ja polttaa puun puhtaammin. Ero hyötysuhteessa voi olla kymmeniä prosentteja, ja päästöissä vielä suurempi. Vanhoihin tulisijoihin liittyy usein myös turvallisuusriskejä”, Hautala listaa.
Tulisijan päivitys lukuina
- EU on säännellyt tulisijojen päästö- ja tehovaatimuksia vuodesta 2018 lähtien. Vuonna 2022 astui voimaan ekosuunnitteludirektiivi.
- Suomessa on käytössä noin 1,5 miljoonaa ennen vuotta 2018 asennettua tulisijaa. Jos kaikki nämä korvattaisiin nykystandardit täyttävillä tulisijoilla, puuta kuluisi jopa 30 prosenttia vähemmän samaan lämmitystulokseen.
- Vanha tulisija ottaa talteen vain 50–60 prosenttia puun lämpöarvosta, uusi tulisija jopa 75–85 prosenttia.
- Päivitysten myötä säästyisi vuosittain kansallisella tasolla 5,3 miljoonaa kuutiometriä puuta ja 6,36 terawattituntia energiaa, ja pienhiukkaspäästöt vähenisivät noin 5 400 tonnia.
Tulisijat kehittyvät vauhdilla: nykymalleja ei voi verrata 90-luvun avotakkoihin
Tulisijat ovat kehittyneet viime vuosikymmeninä paljon, ja vuodesta 2018 lähtien EU on alkanut säännellä niiden hyötysuhde- ja päästörajoja. Vuonna 2022 astui voimaan tulisijojen ekosuunnitteludirektiivi, jonka tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta ja varmistaa, että valmistuksen ympäristöasiat ja elinkaariajattelu on huomioitu.
”Tulisijojen kehitystä voi verrata automaailmaan: nykyiset kulkupelit ovat luonnollisesti tehokkaampia ja vähäpäästöisempiä kuin 1990-luvun mallit. Ala kehittyy koko ajan, kun tulisijavalmistajat testaavat ja hiovat tuotteitaan jatkuvasti paremmiksi.”
Hautala kuitenkin huomauttaa, että tulisijan korkea ikä ei automaattisesti tarkoita, että se olisi huono. Hyvin tehty tulisija voi palvella vuosikymmeniä. Uusimista kannattaa harkita, kun laite on teknisesti heikossa kunnossa tai kuluttaa paljon puuta suhteessa saatavaan lämpöön.
”Jos tulisijan kunto tai teho mietityttää, kannattaa kysyä arviota tulisijojen myyjiltä tai asentajilta. Myös nuohoojan huomiot kannattaa ottaa vakavasti.”
Tulisijan päivitys hoituu yllättävän kevyesti
Vastoin yleistä luuloa tulisijan päivitys ei ole sotkuinen ja hidas projekti, jonka ajaksi pitäisi muuttaa viikoiksi evakkoon.
”Vanha tulisija puretaan alipaineistetussa tilassa, joten pöly ei pääse leviämään. Pintojen kunnostus ja uuden tulisijan asentaminen savupiippuliitäntöineen sujuu nopeasti. Yhteensä hommaan menee tyypillisesti pari päivää”, Hautala arvioi.
Uudistuksen kustannukset vaihtelevat sen mukaan, mitä ominaisuuksia uudelta tulisijalta halutaan: tehokkaimmat ja tyylikkäimmät tulisijat ovat hintavampia kuin perusmallit. Keskimäärin projektiin kannattaa budjetoida 5000–8000 euroa.
”Asennustyön osuuden voi kirjata kotitalousvähennyksiin. Kannattaa myös seurata paikallisten asennusfirmojen kampanjoita, joissa vanhan tulisijan purkamisen saattaa saada kaupan päälle”, Hautala vinkkaa.
Edullisemman tulisijaremontin voi toteuttaa myös asennuttamalla tulisijaan insertti eli niin sanottu takkasydän, joka päivittää tulisijan tekniset ominaisuudet nykypäivään muuttamatta sen ulkonäköä.
”Tällä konstilla saadaan säilytettyä vaikkapa tunnearvoltaan tärkeä avotakka kodin keskipisteenä, mutta samalla saadaan se toimimaan tehokkaammin ja vähäpäästöisemmin”, Hautala toteaa.
Lisätietoja:
Tulisija- ja savupiippuyhdistys, Ilkka Sivula, hallituksen puheenjohtaja, ilkka.sivula@valmistuli.fi, 044 346 9546