Savupiippujen paloturvallisuus on parantunut viimevuosina merkittävästi

7.10.2019

Suomessa on menneinä vuosina syntynyt tulisijoista ja savupiipuista merkittävästi tulipaloja, selviää Perttu Leppäsen tuoreesta väitöstutkimuksesta (IS 2.10.2019). Väitöksen mukaan tulipaloja on syntynyt vuosina 2004-2009 noin 500 kpl. Tilastoinneista ei käy ilmi, onko kyseessä ollut nokipalo, tulipalo, piipusta vai tulisijasta johtuva palo, metallisesta savupiipusta, harkkopiipusta, vai tiilipiipusta johtuva tulipalo. Lisäksi tilanteen arviointia hankaloittaa se, onko kyseessä saunan kiukaaseen vai rantasaunaan asennettu kevyempi kokonaisuus.

Savuhormi- ja tulisijapalojen määrä laskenut huimasti
Pronto-tietokannan mukaan 2011-2016 välisenä aikana tulisija- ja hormipaloja (ei pelkästään savupiippupaloja) on kirjattu enää alle 100 kpl vuosittain. Tilastoissa on mukana myös nokipalot, jotka eivät ole aiheuttaneet varsinaista rakennukseen kohdistuvaa vauriota.

Väitöksen vastineeksi olisi huomioitava, että nykyään:

1. tuotteiden vaatimustasot ja määräykset ovat kiristyneet.
2. suunnittelun velvoitteet ovat pakolliset.
3. tuotteiden testaaminen on kehittynyt ja tee-se-itse-tuotteiden määrä vähentynyt.
4. asennuksella suuri merkitys turvallisuuteen – suosi ammattilaista!
5. tulisijat ja savupiiput tulee huoltaa säännöllisesti ja lakisääteisesti.
6. tulisijaa tulee käyttää käyttöohjeen mukaisesti ja siellä tulee käyttää siihen suunniteltua polttoainetta (roskien poltto on kielletty).

Vastauksia Iltasanomien 2.10.2019 -juttuun:

KOMMENTTI
Kaikista savupiipuista syttyneissä asuinrakennusten tulipaloista vuonna 2012 jopa 70 prosenttia oli tapauksia, jossa savupiippuna oli metallisavupiippu. Määrä on suuri, koska metallisavupiippujen osuus kaikista Suomen savupiipuista on vain noin 10 prosenttia.

VASTAUS
Metallisavupiipuiksi luokitellaan myös tee-se-itse-valmistetut metallisavupiiput ja vanhojen käytäntöjen mukaan rakennetut tuotteet. Uudet T600-vaatimustason mukaan CE-merkityt tuotteet ovat tutkitusti turvallisia ja Euroopan korkeimman lämpöluokkavaatimuksen mukaisia.

Tilastoinneista ei käy ilmi, milloin tuotteet on valmistettu, asennettu tai ovatko tuotteet olleet asianmukaisesti huollettuja.

KOMMENTTI
– Metallisavupiipun paloturvallisuuteen vaikuttaa oleellisesti tulisijan savukaasujen lämpötila ja savupiipun asennustapa. Tulisijojen CE-merkinnässä ilmoitettua keskimääräistä savukaasujen lämpötilaa ei voi käyttää savupiipun valintaan

VASTAUS
Tulisijan ja savupiipun tulee olla lämpöluokkavaatimuksiltaan yhteensopivia toistensa kanssa. Yli 500°C lämpöä luovuttavaan tulisijaan ei saa kytkeä T350-lämpöluokan savupiippua. Savupiipun lämpöluokan tulee olla sama tai korkeampi kuin tulisijan vaatimustaso on.

KOMMENTTI
– Vaarana on, että savupiipun lämpötilaluokka on liian matala. Seurauksena tästä voi olla savupiipun läpiviennin ylikuumeneminen. Lisäksi metallisavupiippujen EN-standardien mukainen testaustapa eroaa metallisavupiippujen tavallisista asennustavoista Suomessa.

VASTAUS
Savupiippujen kansalliset säädökset, eli SFS-standardit ja Ympäristöministeriön asetus, ovat säädetty Suomea koskeviksi. Näissä otetaan kantaa siihen, soveltuuko järjestelmäsavupiippu ko. rakennuksen läpivientiin. Kohteista tehdään aina ammattitaitoisen suunnittelijan toimesta kohdekohtaiset suunnitelmat.

KOMMENTTI
– Suomessa tulisijojen lämmitystapa on erilainen ja yläpohjien lämmöneristekerrokset monesti paksumpia kuin lämpimämmissä maissa. Näiden seurauksena lämpötilat savupiippujen läpivienneissä nousevat korkeammiksi.

VASTAUS
Tulisijaksi kannattaa valita polttotekniikaltaan kehittynyt, puhtaasti polttava ja ympäristöystävällinen tuote. – Huomiota kannattaa kiinnittää myös tulisijan ilmoitettuun savukaasujen maksimilämpötilaan. Sen perusteella valitaan tulisijan kaveriksi paloturvallinen ja testattu savupiippu.

Valtaosa teräspiippujen valmistajista on siirtynyt käyttämään osittain tuulettuvia yläpohjan läpiviennin lisäpaloeristerakenteita. Se on tärkeää, sillä rakennuseristeiden läpivienti on Suomen ilmasto-olosuhteissa erilainen verrattuna lämpimämpiin maihin.

YLE:n 30.9.2019 -jutussa:

VÄITE
Tulisijoista ja savupiipuista aiheutuu yhteensä noin 600–700 tulipaloja vuosittain.

VASTAUS
Tilastot eivät ole tulipaloja, vaan kattavat myös erinäisiä nokipaloja, jotka eivät ole olleet rakennukselle haitallisia.

Taustatietoja
Ympäristöministeriön pieniä savupiippuja koskevat E3-ohjeet, jotka tulivat voimaan 1.1.1988, korvattiin 1.12.2007 voimaan tulleilla E3-ohjeilla. Vanhan E3-ohjeiden mukaan valmistettu savupiippu vastaa lämpöluokitukseltaan n. T350- ja T450-lämpöluokkien savupiippua.

Vuoden 2008 jälkeen yleistyneiden, CE-merkittyjen järjestelmäsavupiippujen myötä, turvallisuus on parantunut merkittävästi. Tee-se-itse-metallisavupiippujen valmistaminen on vähentynyt, mikä osaltaan on parantanut paloturvallisuutta.

Rakennuksissa on vielä valitettavan paljon vanhoja metallisavupiippuja, joiden turvallisuus on kyseenalaista. TSY kehottaakin kääntymään nuohoojan tai savupiippu- / tulisija-asiantuntijan puoleen, joilta saa tietoa vanhan tulisijan uusimisesta tai korjaustarpeesta.

Uudet Ympäristöministeriön vaatimukset
Ympäristöministeriö on säätänyt 1.1.2018 uuden, savupiippuja koskevan asetuksen, jossa savupiippujen niin kutsuttu paloluokka on määritelty lämpöluokkaan T600 puulämmitteisten tulisijojen savupiippujen osalta, ja savupiippujen tulee olla nokipalon kestäviä. Tämä tarkoittaa, että tuotteet ovat testattuja korkeimman mahdollisen lämpörasitustestin mukaisesti.
T600-luokan savupiipuille tehtävä testi on peräti +700°C:n testaus, joka on polttojaksoltaan 6 tuntia. Lisäksi savupiippu testataan nokipalotestillä, jossa lämpötila nostetaan 30:n minuutin ajaksi +1000°C:n lämpötilaan. Vaatimustaso on Suomessa Euroopan kovin.

Asetus asettaa kaikille savupiipulle seuraavia vaatimuksia:
• suunnitteluvaatimukset

• kuivia polttoaineita käyttävien tulisijojen savupiipussa on oltava sulkupelti (ellei tulisijassa itsessään ole savupeltiä)

• savupiipun on oltava nokipalonkestävä

• tulisijan ja savupiipun yhteensopivuus on varmistettava

• savupiipun pintalämpötila ei saa aiheuttaa vaaraa palo- ja henkilöturvallisuudelle

• savupiipun asennuksen suunnitelmanmukaisuus on tarkastettava

• savupiipulle on tehtävä käyttöönottotarkastus

• savupiipusta on oltava käyttö- ja huolto-ohjeet

• kiinteää polttoainetta käyttävän tulisijan sekä kiukaan savupiipun sekä liitin- ja yhdyshormin palokaasujen lämpötilankestävyyden on oltava vähintään lämpöluokan T600 mukainen

Savupiippujen asennus
Suomessa tulisijoista tai savupiipuista syntyneiden vahinkojen suurin syttymissyy on virheellisesti asennettu tulisija tai savupiippu. Savupiipun asennuksessa onkin syytä käyttää ammattitaitoista asentajaa, ja savupiiput asennetaan yleensä tulisijan kanssa yhtäaikaisesti. Ammattitaitoisella asentajalla on tuorein tieto savupiippujen määräyksistä ja rakenteiden läpivienneistä, höyrysulkujen, aluskatteen sekä vesikaton tiivistämisestä. Ammattitaitoinen asentaja tuntee yleisesti myös tulisijatuotteet ja tunnistaa niiden yhteensopivuuden. Asentajalla on myös oikeus reklamoida, mikäli havaitsee kohteessa olevan puutteita esimerkiksi perustuksien, tuentojen, puutteellisten tai yhteensopimattomien tuotekokonaisuuksien osalta, tai mikäli asennusolosuhteet haittaavat turvallisen, toimivan ja tiiviin järjestelmän asennusta.

Muita savupiippujen turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä:
– Savupiippuun johdetaan ainoastaan tuotteen CE-tunnuksessa / käyttöohjeissa mainitun lämpötilan kestävyysluokan (esim. T600) alittavia savukaasulämpötiloja.
– Tulisijassa ei saa polttaa sinne kuulumatonta jätettä, kuten vaneria, maalattuja lautoja, roskia tms., jotka saattavat vapauttaa kaasua ja esim. fluoria, joka saattaa vaurioittaa savupiipun rakenteita.
– Nokipalon sattuessa, savupiippu on aina tarkastettava ja arvioitava savupiipun kunto sekä vaihdettava tai korjattava tarvittaessa. Savupiiput tulee nuohota vakituisesti asutuissa kiinteistöissä lakisääteisesti vähintään vuosittain ja vapaa-ajan asunnoissa vähintään 3 vuoden välein.
– Savupiipun käyttöikää lyhentää siihen kohdistuvat mekaaniset rasitukset, esim. toistuvat tulisijan vaihdot (erityisesti jatkuvatoimisten kiukaiden kohdalla) ja kemialliset rasitukset: jätteiden polttaminen ja korroosiota edistävä meri-ilmasto.
– Savupiippu on varustettu asianmukaisella sääsuojalla.
Oikein käytettynä ja huollettuna savupiippujen käyttöikä on normaaliolosuhteissa useita kymmeniä vuosia.
Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY
Lisätietoja: Jari Hautala, 0407229263