TSY TIEDOTTAA
Kansallisessa ilmansuojeluohjelmassa on yhtenä toimenpide-ehdotuksena puun pienpolton päästöjen vähentämiseksi kirjattu vanhojen kiukaiden romutuspalkkio kiuaskannan uusimiseksi. Vanhojen tulisijojen liittämisellä vastaavan kannustinjärjestelmään, saataisiin puun pienpolton päästöjä vähennettyä 20–50 %.
Remontoidessaan kotejaan ihmiset tekevät usein korjauksia, jotka parantavat asunnon energiatehokkuutta. Hankitaan lämpöpumppuja, uusitaan ikkunoita ja ovia sekä tiivistetään rakenteita. Tulisijat jäävät usein kuitenkin huomioimatta. Ne ovat useimmissa omakotitaloissa alkuperäisiä.
Vanhan tulisijan romutuspalkkiolla voitaisiin kannustaa omakotitaloasukkaita energiatehokkuuden parantamiseen ja hiukkaspäästöjen vähentämiseen. Vanhan tulisijan 1.500 euron romutuspalkkio saisi yhden kymmenestä puulämmittäjäkotitaloudesta hankkimaan uuden vähäpäästöisen tulisijan.
Tulisija on edelleen säilyttänyt asemansa ainoana, sähköstä rippumattomana lämmityslaitteena, vaikkakin sen ympärillä kiinteistöjen automaation kehitys on kulkenut vauhdilla eteenpäin. Tulisijan asemaa huoltovarmuuden näkökulmasta tarkasteltuna ei voida kiistää. Kireiden pakkasjaksojen aikana tapahtuneet sähkön jakeluverkoston häiriöt ovat todistaneet tulisijan aseman tärkeyttä varajärjestelmänä silloin, kun muut sähköstä riippuvat järjestelmät eivät kykene toimimaan.
Puun poltossa syntyy päästöjä. Keskustelu puun pienpoltosta syntyvien päästöjen ympärillä käy kiivaana. Tutkimustyötä aiheen ympärillä on tehty paljon. Ilmanlaadun mittauksia on kohdennettu tiheästi asuttuihin taajamiin. Nykyinen kaavoitusmalli on tuonut asuinrakennuksia yhä lähemmäksi toisiaan ja ennen omakotiasujille etuna ollut pihapiiriin sisällytetty tila on kutistettu minimiin. Tämä tuo haasteita esimerkiksi polttopuiden asianmukaiseen säilytykseen. Polttopuiden asianmukaisella säilytyksellä on oleellinen vaikutus siihen, millaista polttoainetta tulisijoissa poltetaan ja sitä kautta puun pienpoltossa syntyviin päästöihin.
Suomessa käytössä oleva tulisijakanta on vanhaa. Samoin tulisijojen uusiutuminen on hidas prosessi. Käytössä olevat tulisijat voivat olla vuosikymmeniä vanhoja, samoin niiden polttotekniikka. Lisäksi pitkään palvelleilla tulisijoilla on omistajilleen syntynyttä tunnearvoa. Siinä voi olla tekijöitä, jotka yhdistävät kokonaisia sukupolvia. Jossakin vaiheessa kuitenkin eteen tulee tilanne, jossa pitää miettiä joko vanhan korjaamista tai sen vaihtamista täysin uuteen laitteeseen. Uudet sukupolvet ovat varsin ympäristötietoisia ja heille tulisi suunnata tietoa eri mahdollisuuksista tulisijan uusimisen yhteydessä.
Tulisijan vaihtoon kannatta panostaa. Sekä uudis- että saneerauskohteissa hyvällä suunnittelulla päästään parhaisiin tuloksiin ja käytettäessä ammattilaisia heti alusta lähtien mukana, vältytään myös ikäviltä yllätyksiltä myöhemmissäkin vaiheissa. Tulisijan uusimisen yhteydessä on hyvä muistaa myös verottajan tarjoamat mahdollisuudet kotitalousvähennyksen muodossa.
Laitevalmistajien tekemä kehitystyö modernien tulisijojen polttotekniikkaan on suora panostus puhtaampaan ja vähäpäästöisempään tulevaisuuteen. Mikään ei muutu hetkessä, mutta yksikin askel oikeaan suuntaan luo polkua kohti vaikuttavampia muutoksia kokonaisuudessa. Vanhan tulisijan vaihtoa moderniin vähäpäästöiseen tulisijaan voidaan pitää ympäristötekona ja askeleena kohti vähäpäästöisempää puun pienpolttoa.
Lisätietoja:
TSY:n Hallituksen Puheenjohtaja: Harri Järveläinen, puh. 050 433 4343 harri.jarvelainen@jeremias.fi
TSY:n Toiminnanjohtaja: Hannu Murtokare, puh. 050 555 4527 hannu.murtokare@tsy.fi