Modernilla, puhtaasti ja tehokkaasti kotimaista puuta polttavalla tulisijalla lämmittäminen vähentää riippuvuuttamme fossiilisesta energiasta ja parantaa maamme energiaturvallisuutta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n juuri julkaistu raportti ovat akuutisti nostaneet esiin tarpeemme vähentää riippuvuuttamme fossiilisesta energiasta ja sen tuonnista Venäjältä.
Tulisija- ja savupiippuyhdistys ry:ssä muistutetaan, että tulisija on pientaloissa huoltovarmuuden kannalta avainasemassa. Jos sähköä ei jostain syystä riitä tai sen saaminen katkeaa, tulisija ainoana sähköstä riippumattomana lämmönlähteenä edelleen lämmittää.
Suomen energiasta kaksi kolmasosaa on tuontienergiaa ja siitä 60 prosenttia tulee Venäjältä. Vuonna 2020 tämän nettotuonnin arvo oli noin 3,5 mrd EUR. Viime vuonna toimme Venäjältä sähköä 8,7 TWh. Se oli noin 10 prosenttia Suomen sähkön hankinnasta ja kolmasosa sähkön tuonnista.
Fossiilisen energian ja sähkön tuonti hyökkäyssotaa käyvästä maasta ei voi mitenkään pitää toivottavana eikä huoltovarmuuden kannalta myöskään järkevänä. Energiasiirtymä, energiankulutuksen vähentäminen ja kulutusjoustot auttavat ennen pitkää, mutta myös kotitalouksia on jo nyt rohkaistava ja tuettava siirtymään käyttämään energiantuotannossaan entistäkin enemmän uusiutuvaa energiaa.
Huoltovarmuuden kannalta juuri tulisija on vara- ja lisälämmönlähteenä maassamme ensiarvoisen tärkeä. Tätä ainoaa sähköstä riippumatonta lämmönlähdettä lämmitetään talvikaudella lähes päivittäin noin puolessa miljoonassa omakotitalossa.
Tulisijalämmitys säästää sähköä
Tulisijalla lämmittäminen vähentää Suomen sähkönkulutusta merkittävästi. Jos sähkölämmitteisten omakotitalojen asukkaat lakkaisivat sytyttämästä klapeja tulisijoissaan, sähkönkäyttö Suomessa lisääntyisi talvikuukausien aikana yhdeksällä prosentilla nykyisestä, 775 gigawattituntia (GWh), mikä vastaa Olkiluoto II:n sähköntuotantoa ja 45 000:n omakotitalon sähkölämmitystä.
Erityisen paljon muuta lämmitykseen käytettävää energiaa tulisijalla lämmittämällä voidaan säästää juuri suorasähkölämmitystaloissa.
Esimerkiksi 1980-luvulla rakennetun 140 neliön sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus on keskimäärin 25 000–28 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa. Lämmityksen osuus sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta on noin kaksi kolmasosaa, eli 16 000–18 000 kWh. Säännöllisellä tulisijojen käytöllä marras-maaliskuun aikana lämmitykseen käytetty sähkönkulutus voidaan puolittaa.
Lämmittämiseen käytetyn sähkön vähentäminen säästää tietysti myös rahaa. Myös Suomessa sähkön hinta on maaliskuun alussa noussut huippulukemiin. Maanantaina 7. maaliskuuta 2022 sähkö maksoi jopa 502 euroa megawattitunnilta. Tulisijalla lämmittäjällä on parhaat mahdollisuudet suojautua sähkön hinnan nousulta.
Tulisijalämmittämiseen käytettävä puu on uusiutuvaa energiaa ja ilmaston kannalta puulla lämmittäminen on hyvä vaihtoehto, kunhan puuta käytetään energiaksi vähemmän kuin sitä kasvaa. Puulla lämmittäminen myös vähentää epäsuorasti kokonaisenergiajärjestelmän päästöjä, kun huippukulutuksen aikaan sähköä ei tarvitse tuottaa fossiilisella polttoaineella, kuten öljyllä, kivihiilellä ja maakaasulla.
Kotitalouksien tulisijoissa ja biokattiloissa poltetaan klapeja ja muuta pienpuuta. Sitä tuotetaan metsänhoidon ja ilmaston kannalta tärkeissä harvennushakkuissa.
Uudet tulisijat polttavat puuta tehokkaasti ja puhtaasti. Maassamme on vielä käytössä paljon vanhoja tulisijoja, jotka kannattaisi mahdollisimman nopeasti uudistaa tai muuten modernisoida niiden polttotekniikkaa. Uusiin tulisijoihin vaihtamalla puun pienpolton päästöjä saataisiin vähennettyä 20–50 prosentilla. TSY onkin ehdottanut romutuspalkkiota tai muuta tukimallia tulisijojen uudistamiseen kannustamiseksi, jolla varmistettaisiin myös tulisijaverkon säilyvyyttä. Romutuspalkkion saisi, kun vaihtaa vanhan tulisijan uuteen, moderniin ja puhtaasti polttavaan tulisijaan.
Lisätietoja:
TSY:n toiminnanjohtaja: Hannu Murtokare, puh. 050 555 4527 hannu.murtokare@tsy.fi
TSY:n hallituksen puheenjohtaja: Harri Järveläinen, puh. 050 433 4343 harri.jarvelainen@jeremias.fi