Kotitaloudet pystyvät saavuttamaan merkittäviä säästöjä lämmityskustannusten pienentämisellä. Tulisijan käytöllä lämmityksessä tai sen tukena on merkitystä säästöjen saavuttamisessa sekä sähkönkulutuksen kulutuspiikkien tasaamisessa. Energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta voidaan turvata järkevällä ja oikeaoppisella tulisijan käytöllä. Oikeaoppinen käyttö pienentää myös päästöjä.
– Kyllä huoltovarmuus on erittäin merkittävä seikka, kun puhutaan tulisijoista. Toimiva tulisija on ainoa sähköstä riippumaton laite, jolla voi pitää kotinsa lämpimänä ja valmistaa ruokaa silloinkin, jos muissa energiajärjestelmissä olisi häiriöitä, muistuttaa toiminnanjohtaja Hannu Murtokare Tulisija- ja savupiippuyhdistys TSY ry:stä.
Energian voimakas hinnannousu syksystä 2020 alkaen ja tämän päivän maailmantilanne ovat lisänneet asumiskustannuksia merkittävästi. Taloustutkimukselta 2022 saatujen tietojen mukaan Suomalaiset osaavat kuitenkin säästää lämmityskustannuksissa. Noin puolessa miljoonassa omakotitalossa tulisijaa käytetään lähes päivittäin marras – maaliskuun aikana täydentävänä lämmitysmuotona. Tulisijan aktiivisella käytöllä kotitaloudet pystyvät säästämään sähkölaskustaan 1 500–5 500 euroa vuodessa. Mitä isompi omakotitalo on ja mitä useammin tulisijalla lämmitetään, sitä suuremmat voivat säästöt olla.
Remontoidessaan kotejaan ihmiset tekevät usein korjauksia, jotka parantavat asunnon energiatehokkuutta. Hankitaan lämpöpumppuja, uusitaan ikkunoita ja ovia sekä tiivistetään rakenteita. Tulisijat jäävät usein huomioimatta. Ne ovat useimmissa omakotitaloissa alkuperäisiä.
Omakotitaloasukkailta on jäänyt laajasti huomaamatta tulisijojen kehittyminen vuosien saatossa. Nykyisillä tulisijoilla voidaan parantaa tulisijojen energiatehokkuutta 20–50 prosenttia. Energiatehokkuuden parantamisella voidaan säästää sähkölaskussa lisää 500–2 500 euroa vuodessa.
Mihin tulisijojen käytön tuhansien eurojen vuosisäästöt perustuvat? Esimerkiksi 1980-luvulla rakennetun 140 neliön sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuinen sähkönkulutus on keskimäärin 25 000–30 000 kilowattituntia (kWh) vuodessa. Lämmityksen osuus sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuisesta sähkönkulutuksesta on noin kaksi kolmasosaa, eli 16 000–20 000 kWh. Säännöllisellä tulisijojen käytöllä marras-maaliskuun aikana lämmitykseen käytetty sähkönkulutus voidaan puolittaa.
Uusien tulisijojen energiatehokkuus on myös parantunut kolmanneksella 1980-luvun tulisijoihin verrattuna. Tulisijojen energiatehokkuuden paraneminen on johtanut pienhiukkaspäästöjen vähenemiseen yli kolmanneksella. Aikaisempaa pienemmällä klapimäärällä voidaan säästää sähkölaskua. Puunpolton terveyshaittoja voidaan oleellisesti pienentää, kun vain muistaa huolehtia, että puupolttoaine on kuivaa ja ottaa selvää oman tulisijansa toimivuudesta parhaalla mahdollisella tavalla esimerkiksi käyttöohjeen avulla tai kysymällä nuohoojalta.
Sähköä 30 000 kWh kuluttava pientalo, joka ostaa kahdeksan (8) irtokuutiota polttopuuta, eli viisi (5) pinokuutiota, polttopuita, maksaa näistä noin 700–1 000 euroa vuodessa pk-seudulla. Viidellä pinokuutiolla voidaan säästää sähkö noin 15 000 kWh vuodessa.
Tulisija on erinomainen vaihtoehto erilaisissa hybridijärjestelmissä esimerkiksi lämpöpumppujen yhteydessä.
Lisätietoja:
TSY:n hallituksen puheenjohtaja: Harri Järveläinen, puh. 050 433 4343 harri.jarvelainen@jeremias.fi
TSY:n toiminnanjohtaja: Hannu Murtokare, puh. 050 555 4527 hannu.murtokare@tsy.fi