Ostrobotnian juhlasaliin Helsinkiin kokoontui 6.2.2019 viitisenkymmentä kuulijaa kolmatta kertaa järjestettävän Puulämmityspäivän aiheiden pariin. Päivän teeman ”Valitsetko takkatulen lämmön, vai lisää tuontisähköä ja -öljyä?” ympärillä keskustelu kävi kiivaana ja asiantuntijoiden esityksistä löytyi paljon hyödyllistä faktaa alasta kiinnostuneille. Vieraina olivat erityisasiantuntija Kaarle Kupiainen ympäristöministeriöstä, tutkimusjohtaja Pasi Holm Taloustutkimuksesta, tarkastusinsinööri Ulla Poutanen Helsingin kaupungin rakennusvalvonnasta sekä dosentti Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta. Luennoitsijoiden materiaalit alla:
- Kaarle Kupiainen: Ympäristöministeriön tervehdys
- Taloustutkimus selvitti: Tulisijan käyttöä halutaan lisätä lämmitysmuotona / tutkimusjohtaja Pasi Holm
- Rakennusvalvontojen yhtenäiset käytännöt / tarkastusinsinööri Ulla Poutanen
- Puun pienpolton ilmastovaikutukset / dosentti Jarkko Tissari
FT. Kaarle Kupiainen työskentelee erityisasiantuntijana Ympäristöministeriössä mm. mustahiilen vähentämiseksi. Kupiainen kertoo, että kiivaasta keskustelusta huolimatta puun pienpolttoa ei olla kieltämässä vaan keskitytään ratkaisuihin pienhiukkaspäästöjen pienentämiseksi. Keskustelussa nousi esiin esimerkiksi romutuspalkkio kannustimena tulisijakantojen uusimista varten. Myös polttotavalla on hyvin suuri merkitys päästöjen kannalta, ja oikeaoppisesta puun polttamisesta kaivataan valistusta edelleen.
Taloustutkimus selvitti, että suomalaiset haluavat lisätä puunpolttoa lämmitysmuotona. Tutkimusjohtaja Pasi Holmin tutkimuksesta selviää, että lämmityskauden aikaan joulu-maaliskuussa olemme tuontienergiasta riippuvaisia. Juuri tällöin suomalaiset lämmittävät eniten puulla. Jos sähkölämmitteisissä pientaloissa ei käytettäisi tulisijoja lämmitykseen, tuontisähkön määrää jouduttaisiin lisäämään 41%.
Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan tarkastusinsinööri Ulla Poutanen valotti ns. TOPTEN-ryhmän, eli suurten kaupunkien rakennusvalvontojen yhtenäisiä käytäntöjä savupiippu- ja tulisijojen turvallisuusasetuksista. Ympäristöministeriö on julkaissut uuden oppaan savupiippujen rakenteista ja paloturvallisuudesta.
Puun pienpolton vaikutusten mittaaminen on monimutkaista, sillä pienhiukkaspitoisuuksiin vaikuttaa tulisijan lisäksi polttotapa, ympäröivä ilmasto ja jopa ulkomailta kantautuvat ilmavirrat. Dosentti Jarkko Tissarin mukaan tulisijakannan vaihtaminen uuteen toisi suotuisia vaikutuksia pienhiukkaspäästöjen vähentämiseksi. Puun poltto Suomessa on osa huoltovarmuutta ja pienpolton kieltäminen ei ole ratkaisu, vaan asiaa tulee lähestyä kokonaisuuden kannalta. Tulee luoda markkinat oikeasti vähäpäästöiselle polttokalustolle ja asettaa kannustimia edistämään tulisijakannan uusimista ja valistettava oikeasta tavasta polttaa puuta.
Tapahtuman juontajana toimi toimialajohtaja Hannes Tuohiniitty Bioenergia ry:stä.
TSY:n hallituksen puheenjohtaja Petri Autio, Nordpeis Oy, kiteytti tilaisuuden lopuksi Tulisija- ja savupiippuyhdistyksen tavoitteet:
Jotta pienpolton päästöt saadaan pienenemään on ryhdyttävä toimenpiteisiin:
- Romutuspalkkio vanhoille tulisijoille
Olemassa oleva vanhentunut ja paljon päästöjä tuottava tulisijakanta on uudistettava jotta päästöt pienenevät ja energiantuotto kasvaa. Tulisijakanta ei tule uudistumaan ilman kannustimia.
Uusilla tulisijoilla ja oikealla tulisijan käytöllä saadaan päästöt puolitettua. - Jokaiseen pientaloon on asennettava tulisija.
Suomessa on yhteensä noin 1,6 miljoonaa pientaloa ja rivitaloa. Kesämökkejä on noin 507 000.
Tulisijoja käytetään juuri joulu-maaliskuussa jolloin olemme tuontienergiasta riippuvaisia. Jos sähkölämmitteisissä pientaloissa ei käytettäisi tulisijoja lämmitykseen, tuontisähkön määrää jouduttaisiin lisäämään 41% (Taloustutkimus). Tulisija on välttämätön myös kriisivalmiuden takia. Tulisija on ainoa muista energialähteistä riippumaton tapa tuottaa lämpöä.